Lintujen bongaus
Lintujen bongaus: näin lintubongareiden sesonkiaikana sekä kesän kohdalle kolahtaessa oudot linnut tulevat taas:
Katsele kuuntele kevättä
Ellun kana (Callina bohemiae)
On huoleton eläjä, joka kuuluu kantturakoipisten heimoon. Ei muni eikä kotkota. Suo lämpöä harakoillekin. Tavataan yleisesti miltei kaikkialla maailmassa.
Tipu (Curvi bikini)
Lajin tunnistaa sirosta ja viehkeästä olemuksesta sekä muodokkaista
rinta- ja pyrstölihaksista. Tipun liikehdintä karistaa hiekat uupuneimmankin kukon silmistä.
Äimänkäki (Cuculus cummastus)
Laji, jolla on suuret silmät sekä suu, joka saattaa olla avoinna vielä pitkään ääntelyn jälkeen. Ääntelee hämmästyneesti vain yhden tavun: häh? ilman toistoja. (Turussa on tavattu äimänkäkiä, joiden vastausääntely on selkeä kui?)
Viskisieppo (Ballandines preferae)
Kuuluu humalahakuisten heimoon. Syntynyt evoluution tuloksena kännikalasta. Saapunut Suomeen Pohjanmaan kautta. Ääntelee toistuvasti hik. On pontikan serkku.
WC-ankka (Toiletus putsaeus)
Ääntely matala ja pehmeä prrruuuthsjuumph.
Siipiveikko (Auervarae huijaeus)
On käkien etäinen sukulainen, selkärangattomien alalajeista alhaisin. Vaeltelee toisinaan viskisieppoparvissa. Hämää lipevällä ääntelyllään erityisesti sellaisen naaraan, jolla on iso pesämuna.
Selvä pyy (Bona fide)
Kykenee näkemään metsän puilta. Se omaksuu vaivatta suuriakin tietomääriä ja sillä on ilmiömäinen muisti.
Nostokurki (Vecotin rascas)
Se on lentokyvytön, onttoraajainen, hidasliikkeinen ja voimakas vaeltaja. Tarvitsee liikkumiseensa ulkopuolista ohjausta.
Uutisankka (Paparazzi nova anatidae)
Laji kuuluu perättömien heimoon. Ääntely ja vaeltelu ennalta arvaamatonta. Omaa haukan katseen, pöllön kuulon ja kanan muistin.
Lopuksi metsäteollisuuden suosikkilintu: Känninen metso eli selvä pyy !
Antoisia bongaushetkiä!
|
